“Kädentaitaja on elinehto huipputeknologia-yritykselle.”
Yksityiskohta Trésor-matosta. Design: Jaana Reinikainen. Asiakas: Mobilier National France.
KORVAAMATON KÄSITYÖ
– käsityön ja muotoilun seminaari
“Korvaamaton käsityö on kaikessa mukana ja kaikkialla läsnä”
26.9.2025 KLO 13.00 – 17.00
TAMPEREEN KONSERVATORIO
F.E. SILLANPÄÄNKATU 9,
33230 TAMPERE
SEMINAARIN JÄRJESTÄÄ AUNO JA MAURI RIUTUN SÄÄTIÖ.
PAIKALLA MM. MAAILMANKUULU TEKSTIILITAITEILIJA
JAANA REINIKAINEN JA KELLOSEPPÄ KARI VOUTILAINEN
SEMINAARI ON MAKSUTON


Ilmoittautuminen on päättynyt:
Ohjelma
13.00–17.00
Tervetuloa, Risto Kangasniemi, Auno ja Mauri Riutun säätiö
Opetushallituksen tervehdys, Tiia Hintsa, opetusneuvos Opetushallitus
Kädentaitajana huipputeknologian yrityksessä, Timo Parmasuo, teollisuusneuvos, Meconet Oy Hanna Harilainen, rehtori, Kelloseppäkoulu, Kädentaitajien kouluttajana
Kädentaitajana maailmalla, Jaana Reinikainen, tekstiilitaiteilija (Pariisi, Ranska) , Riutun säätiön palkinto v. 1990, Kari Voutilainen, kelloseppä (Môtiers, Svetsi), Riutun säätiön palkinto v. 2015
Kahvi ja muotinäytös Tammerkosken lukion opiskelijat
Tehdään oma kello! Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän oppilaat sekä opettajat Heli Anttila ja Mirva Juntunen, Jouko Joensuu, mikromekaanikko
Itse valmistetut soittimet soivat, Anssi Nuutinen ja Jarkko Helin, Sasky, Ikata, soitinrakennus
Riutun säätiön kädentaitaja- ja tunnustuspalkintojen julkistaminen ja palkittujen puheenvuorot. Heikki Korhonen, Hallituksen puheenjohtaja, Auno ja Mauri Riutun säätiö
18.30 alkaen
Tampereen kaupungin vastaanotto, Raatihuone, Keskustori, Tampere
Auno ja Mauri Riutun säätiö

Tamperelainen lapseton kelloseppäpariskunta Auno (1913-2002) ja Mauri (1917-1992) Riuttu menestyivät liiketoimissaan hyvin. Eläkkeelle jäämisensä aikoihin 1980-luvun alussa oli kertakäyttökulttuuri valtaamassa alaa voimakkaasti erityisesti kellomaailmassa. Riutut olivat huolissaan käsityöammattien katoamisesta ja halusivat perustamallaan säätiöllä tukea käsityöalojen koulutusta ja ammattitaitoa.
Säätiön toiminnan tarkoitus
Auno ja Mauri Riutun Säätiön tarkoituksena on edistää kädentaitoja edellyttäviä ammatteja harjoittavien henkilöiden koulutusta ja ammattitaitoa. Säätiö tukee taloudellisesti käsityö- ja taideteollisiin ammatteihin valmistuvien ja näissä ammateissa jo toimivien henkilöiden opintoja, työharjoittelua ja opintomatkoja. Säätiö osallistuu myös näihin ammatteihin liittyvän perinteen ja ammattitaidon tallentamisesta, tutkimisesta, julkaisemisesta ja opettamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Säätiö myös osallistuu useisiin kädentaitoihin liittyviin tapahtumiin, ja on mukana tukemassa niitä. Riutun säätiö on perustettu v. 1985 ja merkitty PRH:n säätiörekisteriin 17.12.1985.

Avustustoiminta
Riutun säätiö jakaa stipendejä ja muita avustuksia eri kädentaidon alojen oppilaitosten opiskelijoille. Vuosittain stipendejä ja avustuksi jaetaan noin kuudellekymmenelle opiskelijalle yli kymmeneen eri oppilaitokseen.
Stipendien lisäksi avustetaan Kelloseppäkoulun opiskelijoita ulkomaille suuntautuvien opintosuunnitelmaan kuuluvien koulutussopimusjakson kustannuksiin. Pääsääntöisesti nämä työharjoittelumatkat suuntautuvat Sveitsiin, mutta myös muihin maihin.
Riutun säätiö myöntää myös muita kädentaitoihin liittyviä avustuksia sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Näitä voivat olla esim. koulutustapahtumat, jatkokoulutus, näyttelyiden järjestäminen, laitehankinnat, erilaiset kohdeapurahat jne

Avustusten anominen
Säätiö voi hakemuksesta myöntää avustuksia kädentaitojen ja niiden koulutuksen edistämiseen sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Avustuksien kohteina voivat hallituksen harkinnan mukaan olla kädentaitojen erityiset koulutustapahtumat, kädentaitojen jatkokoulutukseen liittyvät lukukausimaksut, matka- ja muut kulut (peruskoulutukseen tai elinkustannuksiin ei apurahoja myönnetä), kädentaitoihin liittyvien näyttelyiden järjestäminen, kädentaitojen oppilaitosten erityiset laitehankinnat ja erilaiset kädentaitojen projektien kulut.
Vapaamuotoiset avustusanomukset tulee esittää sähköpostilla säätiön asiamiehelle Risto Kangasniemelle osoitteeseen info@riutunsaatio.fi. Asiamieheltä voi myös pyytää lisätietoja anomusten laatimiseen.
Kädentaitajapalkinto
Riutun säätiö on jakanut vuodesta 1990 alkaen lisäksi oman kädentaitajapalkinnon mestariluokan taitajalle. Palkinnon virallinen nimi on RIUTUN SÄÄTIÖN PALKINTO. Palkinto on tällä hetkellä suuruudeltaan 7.000 €.
Vuosittain jaettavan kädentaitajapalkinnon saajan päättää säätiön hallitus. Palkintoa voi hakea tai esittää myös ulkopuolinen vapaamuotoisella esityksellä tai hakemuksella. Pääsääntöisesti hallitus kerää vinkkejä ehdolle mestariluokan kädentaitajista pitkin vuotta. Säätiön hallitus keskustelee ehdokkaista kokouksissa, ja tekee harkinnan perusteella päätöksen.
Riutun säätiön palkinto myönnetään jo taitonsa ja menestyksensä osoittaneelle mestariluokan taitajalle.
Palkinnon tarkoituksena on korostaa kädentaitojen monitahoista yhteiskunnallista merkitystä, ja kunnioittaa säätiön perustajien ansiokasta elämäntyötä. Sen avulla voidaan palkita kädentaitojen alaan liittyvä arvokas työpanos tai tällä alalla osoitettu lahjakkuus. Erityisistä syistä palkinto voidaan antaa myös silloin, kun mainitut ansiot liittyvät vain välillisesti kädentaitoihin. Palkinto voidaan antaa yhdelle tai useammalle yksityiselle henkilölle.
Tunnustuspalkinto
Kädentaitajapalkinnon lisäksi Riutun säätiö jakaa vuosittain 1–3 tunnustuspalkintoa erityisistä ansioista kädentaitojen ammateissa toimiville yleensä nuoremmille taitajille kannustimeksi urallaan. Tunnustuspalkintojen suuruus on 1.000 €.
Palkinnot pyritään jakamaan ja saajien nimet julkistamaan joko 22. tai 24. syyskuuta, jolloin vietetään säätiön perustajien nimipäiviä.
Stipendit
Palkittuja
Vuonna 2025 palkitut
RIUTUN SÄÄTIÖN KÄDENTAITAJAPALKINTO,
7 000 €
Tekstiilitaiteilija, käsityömestari Helena Vaari


Tekstiilitaiteilija, käsityömestari Helena Vaari on suunnitellut ja valmistanut ainutlaatuisia kirkkotekstiilejä viiteentoista kirkkoon Suomessa sekä kuusi piispankaapua. Viimeisen 37 vuoden aikana hänen käsistään on lähtenyt lähes 450 sakraalitaideteosta. Vaarin suunnittelemat ja taidekirjomat piispan liturgiset asukokonaisuudet ovat Mikkelin (2010), Helsingin (2017), Kuopion (2018), Tampereen (2019) ja Turun (2021) piispojen yllä. Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Helena Vaarin taidekirjonta pohjautuu vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä. Vaarin tekniikka on vaativaa taidekäsityötä, jossa langat ja kankaat ovat värejä ja neula on sivellin. Taiteensa on maalausta ompelukoneella, jossa jokainen tikki on erilainen. Kirkkotekstiilit ovat tärkeä osa messua. Aivan kuten puhe, musiikki, kukat, kynttilät ja koko kirkkotila, tekstiilit juhlistavat ja julistavat jumalanpalveluksessa pyhää sanaa.
”Tunnen perinteisen symboliikan hyvin. Sen pohjalta syntyivät ensimmäiset kirkkotekstiilini 37 vuotta sitten. Perinteinen symboliikka on ollut työni perusta. Se on kuin ”perimä” taiteeni pohjalla. Ilman vuosien tutkimusta symboliikasta en osaisi yhdistää vanhaa ja uutta. Ilman sitä ”perimää” en ehkä osaisi tehdä uudenlaisia kirkkotekstiilejä. Nykyään käytän eniten kristillistä symboliikkaa, joka lähtee suomalaisesta luonnosta. Käytän sellaista vertauskieltä, jota on helppo ymmärtää ja siihen on katsojan luontevaa samaistua”, Helena Vaari kuvailee symboliikan käyttöään.
”Jotta taiteeni katsoja saisi kirkkotekstiileistä iloa, lohtua ja voimaa. Kuin rukouksena”, Vaari toivoo.

”Missioni on kertoa kirkkotekstiilitaiteesta kaikille. Teen sitä aktiivisesti näillä kanavilla: Kotisivut, YouTube-kanavani ja sosiaalinen media.”
Helena Vaari on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi vuonna 1987 Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Hän ollut muotoilijana useissa yrityksissä sekä freelancer-suunnittelijana. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 2003. Käsityömestarin erikoisammattitutkinnon Helena Vaari suoritti vuonna 2019.
Helena Vaari on Teollisuustaiteenliitto Ornamon ja Tekstiilitaiteilijat ry jäsen vuodesta 1991 sekä Lahden Taiteilijaseuran jäsen vuodesta 2010. Vaari sai maakunnallisen Vuoden Yksinyrittäjä – palkinnon Päijät-Hämeen Yrittäjiltä vuonna 2022. Arkkipiispa Tapio Luoma myönsi Helena Vaarille Mikael Agricolan ristin 2023.
Hänellä on ollut kymmeniä omia ja ryhmänäyttelyjä uransa aikana, sekä kotimaassa että ulkomailla.
Neula siveltimenä, Helena Vaarin kirkkotekstiilit -kirja julkaistiin 2023. Veijo Koivulan kirjoittama ainutlaatuinen ja kaunis teos on ainoa kirja Suomessa, johon on koottu yhden taiteilijan kaikki sakraalitaideteokset 35 vuoden ajalta. Upeat kuvat ja tekstit suunnittelusta ja valmistuksesta ovat vuosilta 1987–2022.
TUNNUSTUSPALKINTO,
1 500 €
Kelloseppä Jouni ”Ville” Pietilä


Kellomaailmani alkoi 1968 Kelloseppäkoulusta.
Kelloseppäkoulun jälkeen menin armeijaan Kauhavalle Ilmavoimien Teknilliseen kouluun, jonka jälkeen komennukselle Uttiin helikopterilentueeseen. Lentokone-tekniikka meinasi viedä minut kokonaan, mutta kelloala voitti.
Seitsemänkymmentäluvun alussa tein alihankintatyötä Helsinkiläisille kelloliikkeille, mm Stockmann ja Tarkiainen ja monille muille liikkeille. Jokusen vuoden jälkeen muutimme Vammalaan ja perustin ensimmäisen vähittäisliikkeeni. Sen parissa vierähtikin noin 20 vuotta ja 90-vuvun laman jälkeen olin taas uuden edessä.
Keskityin kellojenkorjaustyössä yhä enemmän antiikkikellojen korjaustyöhön, ja komplikaatiokellot koin itselleni mieluisimmiksi töiksi. Vanhoja kelloja minulla riitti, koska olin niitä hankkinut ja kunnostanut paljon vuosien varrella.
2000-luvun alussa perustin Suomen ensimmäisen vintagekellojen verkkokaupan, jossa aloin myydä keräämiäni kelloja. Verkkokauppa vietti juuri tänä vuonna 25 vuotista taivalta niin kuin myös vähittäisliikkeeni Valkeakoskella.
Olen ollut erityisen kiinnostunut antiikkikellojen historiasta ja sitä varten olen vuosien varrella kerännyt laajan kellokirjaston ja hyödyntänyt sitä tutkiessani antiikkikellojen historiaa. Se asia onkin sopivasti sekoittanut työni ja harrastukseni. Olen tehnyt yhteistyötä Kelloseppäkoulun ja Kellomuseon kanssa. Olen tarjonnut lukuisille kelloseppäopiskelijoille työharjoittelupaikan ja antanut kellomuseolle tietoni käytettäväksi, mikäli sellaista on tarvittu. Yhteistyötä olen myös tehnyt suomalaisten elokuvatuottajien kanssa. Kellojani on ollut yhdeksässä suomalaisessa elokuvassa rekvisiittana. Esimerkiksi Tuntematon sotilas ja Jarno Saarisesta kertova elokuva sekä Spede-elokuvassa.
Olen jo vanha mies, mutta kellotöitä teen verstaallani aktiivisesti edelleen ja palvelen asiakkaitani koko Suomen alueella.
TUNNUSTUSPALKINTO,
1 500 €
Korumuotoilija, kultaseppä Mari Syrén


Valmistuin vuonna 1998 Lahden ammattikorkeakoulusta koru- ja esinemuotoilijaksi. Seuraavana vuonna perustin oman yrityksen Mari Syrén Design eli olen toiminut korualan yrittäjänä jo yli 25 vuotta. Porin ydinkeskustassa minulla on jaettu työ- ja liiketila, jossa teen töitä kultaseppänä, korumuotoilijana ja korutaiteilijana, sukkuloin siis sujuvasti ja monipuolisesti korujen maailmassa laidasta laitaan. Näyttelyihin ja kilpailuihin osallistuminen on intohimoni, omia näyttelyitä olen pitänyt vuodesta 1999 lähtien ja kilpailumenestystä on tullut sekä kotimaassa että ulkomailla. Suurimpia saavutuksiani on yksi viidestä pääpalkinnosta Puolan Legnicassa järjestetyssä hopeataiteen kilpailussa, palkintoja on tullut myös mm. Skotlannissa, Venäjällä ja USA:ssa. Voitin Vuoden koru 2025 -kilpailun korusarjalla Kesäsade, pari vuotta sitten tulin samaisessa kilpailussa kolmanneksi.
Olen opettanut kansalaisopistoissa ja opistoissa hopeakorujen valmistusta 2000-vuodesta saakka, opettaminen tuo vaihtelua omaan työhöni ja minusta on hienoa nähdä oppilaiden hurahtavan korujen tekemisen maailmaan, oma hurahdukseni on jatkunut jo yli 30 vuotta eikä loppua näy.
www.marisyren.fi
Facebook: Mari Syren Design
Instagram: Mari Syren Design
Riutun säätiön mitalikilpailu
Riutun säätiön mitalikilpailu
Riutun säätiö järjesti mitalin suunnittelukilpailun kevätkaudella 2024. Kilpailuun tuli runsaasti ehdotuksia. Kilpailun voittajat julkistettiin 21.9. syyskuussa Hiekan taidemuseolla pidettävässä tilaisuudessa.
Kilpailutöistä järjestettiin myös näyttely ajalla 22.9.-15.12.2024. Hiekan Taidemuseolla Tampereella.
Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, johon olivat oikeutettuja osallistumaan LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin ja Savonia-ammattikorkeakoulun koru- ja jalometallimuotoilun opintolinjojen opiskelijat.
Mitalikilpailun voittajat:
1. Sija, 3 000 €
Miia Kortelainen, Savonia Ammattikorkeakoulu
Työn nimi: Ainainen kehityksen virta
Jaettu 2. Sija, 1 250 €
Ronja Hämäläinen, Savonia Ammattikorkeakoulu
Työn nimi: Takoma
Jaettu 2. Sija, 1 250 €
Pia Weckman, Savonia Ammattikorkeakoulu
Työn nimi: Avaintekijä
Alla olevasta esitteestä löydät kaikki kilpailuun osallistuneet sekä kuvat kilpailutöistä esittelyteksteineen.
Auno ja Mauri Riutun säätiön Kädentaitaja -palkinnolla palkittuja sekä tunnustuksia 1990–2023
1990
Tekstiilitaiteilija Jaana Reinikainen
Kädentaitajapalkinto
1991
Taideseppä Risto Immonen
Kädentaitajapalkinto
1994
Keramiikkataiteilija Jari Salminen
Kädentaitajapalkinto
1995
Kelloseppä, artesaani Heli Tiainen
Kädentaitajapalkinto
1996
Erikoislaboratoriomestari Antti Lepistö
Kädentaitajapalkinto
1997
Suomen Kellomuseo
Kädentaitajapalkinto
1998
Soitinrakentaja Jukka Nikula
Kädentaitajapalkinto
2002
Graafikko Valpuri Tauriainen
Kädentaitajapalkinto
2002
Rehtori Risto Ilomäki
Tunnustuspalkinto
2004
Veneenrakentaja Jan-Erik Nyberg
Kädentaitajapalkinto
2005
Seppä Heimo Roselli
Kädentaitajapalkinto
2005
Floristi Birgitta Kulppi
Tunnustuspalkinto
2005
Muotoilija Katri Nietosjärvi
Tunnustuspalkinto
2005
Floristi Hanna Ahlgren
Tunnustuspalkinto
2006
Lasinpuhaltaja Johannes Rantasalo
Kädentaitajapalkinto
2006
Lumiveistostaiteilija Martti Kortemaa
Tunnustuspalkinto
2007
Kelloseppäkoulu
Lahjakirja
2007
Kultaseppämestari Esko Lindroos
Kädentaitajapalkinto
2008
Seppä Seppo Riikonen
Kädentaitajapalkinto
2008
Opiskelija Sari Kallio Tunnustuspalkinto
2009
Tekstiilisuunnittelija Liisa Pikkujämsä
Kädentaitajapalkinto
2010
Seppä Iro Mäntykorpi
Kädentaitajapalkinto
2010
Kelloseppämestari Kauko Malin
Tunnustuspalkinto
2011
Modisti Marjatta Kärkkäinen
Kädentaitajapalkinto
2012
Soitinrakentaja Juhana Nyrhinen
Kädentaitajapalkinto
2013
Tuohityöntekijä Maija Nurminen
Kädentaitajapalkinto
2014
Puukkomestari Jukka Hankala
Kädentaitajapalkinto
2015
Kelloseppä Kari Voutilainen
Kädentaitajapalkinto
2016
Silhuetinleikkaaja Väinö Kemppainen
Kädentaitajapalkinto
2017
Kaivertajamestari Tarja Sipponen
Kädentaitajapalkinto
2017
Kultaseppä Tommi Salonen
Tunnustuspalkinto
2018
Verhoilijamestari Mauri Vartiainen
Kädentaitajapalkinto
2018
Mallimestari Vilma Lahtinen
Tunnustuspalkinto
2018
Kelloseppä Harri Niinikoski
Tunnustuspalkinto
2019
Keinutuolipuuseppä Kari-Pekka Kankeri
Kädentaitajapalkinto
2019
Köydenpunoja Anna-Carita Alho
Tunnustuspalkinto
2020
Kultaajamestari Harri Virtanen
Kädentaitajapalkinto
2020
Puukkoseppä Harri Lundgren
Tunnustuspalkinto
2020
Kultaajamestari Harri Virtanen
Kädentaitajapalkinto
2021
Urkujenrakentaja Heikki Autio
Kädentaitajapalkinto
2021
Kelloseppä Ville Santaharju
Tunnustuspalkinto
2021
Uistintentekijä Lari Haapkari
Tunnustuspalkinto
2021
Veneenrakentaja Miikka Karisjoki
Tunnustuspalkinto
2022
Puuseppämestari Eetu Tingander
Kädentaitajapalkinto
2022
Intarsiapuuseppä Taneli Äikäs
Tunnustuspalkinto
2022
Keraamikko Nenna-Lotta Helenius (os. Malmberg)
Tunnustuspalkinto
2023
Kylttimaalari Marko Salminen
Kädentaitajapalkinto
2023
Reborn-nukkien tekijä Emilia Arikkala
Kädentaitajapalkinto
2023
Tekstiilitaiteilija Hanna-Kaisa Korolainen
Kädentaitajapalkinto
2023
Kelloseppä Tommi Alanen
Kädentaitajapalkinto


Yhteistyöoppilaitokset
Yhteistyö-oppilaitokset
Riutun säätiön yhteistyöoppilaitoksia ovat:
Hallitus

Risto Kangasniemi, varapuheenjohtaja ja asiamies, Markku Lahtinen, Timo Punkari,
Ulla-Mari Setälä, Heikki Korhonen, puheenjohtaja
Kunniajäsenet

Osmo Hassi
(s. 1921, k. 2018)
hall. jäsen 1985-2010
vpj. 1992-2002
pj. 2002-2004
kunniajäsen 2011

Antti Punkari
(s. 1936)
hall. jäsen 1985-2010
asiamies 1985-2015
kunniajäsen 2015
Yhteystiedot:
Asiamies Risto Kangasniemi
puh. 0400 333925
info@riutunsaatio.fi
Y-tunnus 0625066-8